Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.
Ilmastorahoitusvetoomus

1.4.2019

Järjestöjen vetoomus eduskuntaryhmille ja tulevalle hallitukselle

 

STRATEGISTA ILMASTORAHOITUSTA SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖSSÄ PITÄÄ LISÄTÄ

Suomi on Pariisin ilmastokokouksessa sitoutunut yhdessä muiden teollisuusmaiden
kanssa myöntämään merkittävää kansainvälistä lisärahoitusta ilmastonmuutosta
torjuville hankkeille.

Strategisiin ilmastohankkeisiin tarkasti ja kustannustehokkaasti kohdennetulle
lisärahoitukselle on edelleen huutava tarve. Maailma on jo päässyt tai pääsemässä
hyvin liikkeelle monissa ilmastonmuutoksen torjumiseen liittyvissä asioissa, mutta
joillakin sektoreilla ei ole tapahtunut yhtä merkittävää edistystä eikä kaikkia kipeästi
kaivattuja teknisiä ratkaisuja ole vielä olemassa. Kaikkein tärkeintä olisi nyt kohdistaa
uutta ilmastorahoitusta aloille, joilla on vielä merkittäviä etenemistä hidastavia
pullonkauloja ja joilla jopa suhteellisen pienillä summilla olisi mahdollista saada aikaan
merkittäviä tuloksia.

Tällaisia aloja ovat esimerkiksi
- hankkeet, jotka kehittävät suosademetsien, meriruohikoiden ja
mangrovemetsien ennallistamiseen ja kestävään käyttöön soveltuvia
menetelmiä;
- ohjelmat, jotka kehittävät maailman köyhimpien kahden miljardin ihmisen
tarpeisiin vastaavia uusien aurinkoenergiatekniikoiden sovellutuksia;
- hankkeet, jotka nopeuttavat tavanomaisen peltoviljelyn korvautumista
monikerroksisella puutarhaviljelyllä tropiikin kosteilla, puolikosteilla ja
puolikuivilla alueilla; sekä
- ohjelmat, jotka poistavat pienien aurinkovoimaloiden leviämisen tiellä olevia
esteitä tarkkaan harkituilla ja kustannustehokkailla tavoilla.

Suomen uuden hallituksen pitäisi tukea tällaisia hankkeita erilaisten
kansainvälisten järjestöjen ja oman kahdenvälisen kehitysyhteistyönsä
kautta, sekä perustamalla uusi, suomalaisille kansalaisjärjestöille tarkoitettu
määräraha, josta suomalaiset kansalaisjärjestöt ja yliopistojen laitokset sekä
mahdollisesti myös pk-yritykset voisivat kahden vuoden välein hakea tukea
ilmastonmuutoksen torjumista edistäville kehitysyhteistyöhankkeille. Tällöin
kansalaisjärjestöt voisivat joka toinen vuosi hakea ulkoministeriöltä tukea erilaisille
kehitysyhteistyöhankkeille ja joka toinen vuosi tarkoitukseen parhaiten soveltuvalta
valtionhallinnon osalta rahoitusta globaalissa etelässä toteutettaville
ilmastohankkeille.

Suomalaiset kansalaisjärjestöt ovat tähän mennessä toteuttaneet vain harvoja
suoraan ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyviä projekteja, eikä niiden määrä tule
välttämättä jatkossakaan lisääntymään nopeasti ilman tämänkaltaisia järjestelyjä.

 

Kunnioittavasti,

Atmosmare-säätiö sr
BirdLife Suomi ry
Dodo ry
Finnish Agri-Agency for Food and Forest Development ry
Kehitysmaayhdistys Pääskyt ry
Luonto-liitto ry
Lääkärin sosiaalinen vastuu ry
Reilu kauppa ry
Siemenpuu-säätiö sr
Suomen luonnosuojeluliitto ry
Tekniikka elämää palvelemaan ry
Ympäristö ja kehitys ry