|
Sisällysluettelo
1. Johdanto
2. Hallinto ja varainhankinta
2.1. Jäsenkokoukset
2.2. Hallitus
2.3. Toimisto
2.4. Talous
2.5. Oma kouluttautuminen
3. Varsinainen toiminta: kehitysyhteistyö
3.1. Peru: Cuna Nazareth
3.1.1. Yleistä hankkeesta
3.1.2. Toimintavuoden tapahtumat
3.2. Peru: Traperia-kierrätyskeskushanke
3.3. Peru: ITDG-SP
3.3.1. Hankkeen tavoitteet
3.3.2. Toimintavuoden tapahtumat
3.4. Intia: SEWA
3.4.1. Toimintavuoden tapahtumat
3.5. Intia: VCDS
4. Tiedotustoiminta Suomessa
4.1. Kehityskasvatushanke intialaisten naisten arjesta
4.2. Muu tiedotustoiminta
5. Kansalaisjärjestöyhteistyö Suomessa
5.1. Yhteistyö suomalaisten Emmaus-ryhmien kanssa
5.2. Siemenpuusäätiö
5.3. Kehitysyhteistyön palvelukeskus (Kepa) ja Etelän vapaaehtoisohjelma (Etvo)
1. Johdanto
Kehitysmaayhdistys Pääskyt ry on Suomen vanhimpia uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumattomia kehitysyhteistyöjärjestöjä. Pääskyt on perustamisestaan eli vuodesta 1964 lähtien tukenut ja tehnyt kehitysyhteistyötä Etelän kansalaisjärjestöjen kanssa sekä tiedottanut aktiivisesti kansainvälisistä solidaarisuuskysymyksistä. Pääskyt on myös pyrkinyt edistämään sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää kehitystä Suomessa.
Yhdistyksen yhteistyö perulaisten yhteistyökumppanien kanssa jatkui vuonna 2010. Intermediate Technology Development Group (ITDG) eli nykyiseltä nimeltään Soluciones Practicas (SP) -järjestön toimintaa tuettiin ulkoasiainministeriön varoista. Limassa toimivan Cuna Nazareth -säätiön kanssa jatkettiin yhteistyötä lahjoitusvaroin, päiväkodin kummien tuen sekä kolmen suomalaisen Emmaus-ryhmän avustuksella.
Lisäksi Perussa aloitettiin uusi kierrätyskeskushanke, Traperia, yhteistyössä Cuna Nazarethin ja kolmen suomalaisen Emmaus-ryhmän kanssa.
Toimintavuoden taloudellinen tuotto oli edelleen alijäämäinen, joskin alijäämä oli saatu huomattavasti vähentymään viimevuotisesta (6047 euroa). Toimintavuoden 2010 alijäämä on 2447,46 euroa. Tämä johtunee paitsi perinteisen jäsenkunnan vanhenemisesta ja yhteistyön päättymisestä pitkäaikaisen Intian kumppanin (VCDS) kanssa myös liian vähäisestä panostamisesta näkyvyyteen ja jäsenhankintaan. Toisaalta SEWA-yhteistyö on herättänyt uutta kiinnostua ja kirvoittanut myös lahjoituksia. Jäsenmaksujen määrä oli 5150,10 euroa. Jäsenmaksu pysyi samana eli se on 20-100 euroa.
Yhdistyksellä on toimintavuoden aikana ollut 139 jäsenmaksunsa maksanutta jäsentä sekä 37 erillistä tukijaa, jotka eivät olleet maksaneet jäsenmaksua. Lisäksi mukana oli 19 Cuna Nazareth -päiväkotien kummia, joiden joukossa on yksittäisiä henkilöitä ja pariskuntia sekä kaksi Emmaus-ryhmää.
2. Hallinto ja varainhankinta
2.1. Jäsenkokoukset
Toimintavuoden aikana pidettiin sääntömääräiset jäsenkokoukset eli kevätkokous (5.5.) ja syyskokous (12.11.). Kevätkokouksessa hyväksyttiin vuoden 2009 tilinpäätös sekä toimintakertomus. Syyskokouksessa valittiin uusi hallitus ja vahvistettiin toimintasuunnitelma. Budjettia käsiteltiin ja se vahvistettiin lopullisesti kevätkokouksessa 19.5.2011.
2.2. Hallitus
Vuoden 2009 sääntömääräinen syyskokous valitsi seuraavat jäsenet vuoden 2010 hallitukseen:
Katri Simonen (pj), Tuomas Heino (vpj), Veera Blomster (kassanhoitaja), Milla-Maria Isopoussu (sihteeri), Aija Taskinen, Linda Kaseva, Denis Vinokur, Annamari Koistinen, Anna Pursiainen, Jari Meklin, Tapio Tamminen ja Sanni Sivonen. Varajäseniksi valittiin Suvi Kuusi ja Ulla-Maija Tuura.
Uusi hallitus kokoontui ensimmäisen kerran 14.1.2010. Hallitus on toimintavuotena kokoontunut yhteensä kaksitoista kertaa. Lisäksi 31.1. kokoonnuttiin ns. kirkastuskokoukseen toiminnan yleisiä suuntaviivoja pohtimaan. Kokoukset on pidetty Helsingissä Mäkelänkadulla Emmauksen kirpputorilla. Kesäkokous pidettiin Männikkötiellä.
2.3. Toimisto
Pääskyillä on edelleen pieni toimisto sekä varastohuone Mäkelänkadulla Vallilassa, Emmaus Helsingin kirpputorin tiloissa. Toiminnanjohtaja teki pääsääntöisesti etätyötä koko vuoden.
Toimintavuoden 2010 aikana palkattuna osapäiväisenä toiminnanjohtajana työskenteli VTM Marianne Leimio (tammi-maaliskuu), FM Veera Blomster (maalis-kesäkuu) ja FM Anna Pursiainen (loka-joulukuu). Töitä oli keskimäärin 22 tuntia viikossa, mikä on 60 % kokopäivätyöajasta. Heinäkuusta syyskuuhun yhdistyksellä ei ollut toiminnanjohtajaa.
Marika Lohi käsitteli yhdistyksen v. 2010 kirjanpidon ja teki tilinpäätöksen korvausta vastaan. Pääskyjen tilintarkastajina toimivat KHT Peter Forsell ja KTM Patrick Hägg.
2.4. Talous
Toimintavuoden tulos oli alijäämäinen 2447,46 €. Tulos oli edelliseen vuoteen verrattuna kohtalainen, sillä tuloksen alijäämä oli saatu puolitettua. Pääskyt on viime vuosien ajan tietoisesti toiminut alijäämäisellä budjetilla, koska järjestöllä on ollut vanhoja säästöjä, jotka haluttiin käyttää järjestön toiminnan kasvattamiseen. Jatkossa kuitenkin on syytä tavoitella nollabudjettia, jotta järjestön talous tasaantuisi.
Ulkoasiainministeriön hanketukea vuodelle 2010 saatiin Rural Business Opportunities in the Canchis Province -hankkeelle yhteensä 37 159,30 €, josta 4765,53 € siirtyi vuodelta 2009.
Kastittomien ja adivasi-naisten toimeentulomahdollisuuksien parantaminen – hankkeelle tukea saatiin yhteensä 22381 €, josta 16813,40 € siirtyi vuodelle 2011.
Kehityskasvatustukea saatiin 4700 €. Tuen avulla toteutettiin intialaisten naisten arjesta kertova valokuvanäyttely. Hanke viivästyi ja tuesta siirtyi vuodelle 2011 hankkeen Suomen toteuttamiskulut eli noin 1500 €.
2.5. Oma kouluttautuminen
Monet Pääskyjen hallituksen jäsenet ovat määrätietoisesti osallistuneet Kepan järjestämiin hankekoulutuksiin oman osaamisemme parantamiseksi.
3. Varsinainen toiminta: kehitysyhteistyö
3.1. Peru: Cuna Nazareth
Cuna Nazareth -säätiön kaksi päiväkotia sijaitsevat Limassa. Lapsia on tällä hetkellä noin 150. Tämä alkujaan ruotsalaisten Pääskyt-aktivistien perustama, nykyään itsenäinen Emmaus-ryhmä ja paikallisin voimin toimiva säätiö on toiminut jo lähes 50 vuotta. Päiväkodin tarkoituksena on tarjota hoitoa ja virikkeellinen ympäristö kaikkein köyhimpien kotien lapsille. Myös vanhemmille, joista suuri osa on yksinhuoltajia, tarjotaan neuvontaa ja tiedotusta mm. terveydenhuollosta ja kasvatuskysymyksistä.
3.1.1. Yleistä hankkeesta
Kansainvälisen Emmauksen jäsenenä Cuna Nazarethin tehtävä on edistää tasa-arvoisemman maailman kehittymistä suojelemalla ja tarjoamalla palveluja lapsille, jotka tulevat äärimmäisen köyhistä kodeista. Lasten vanhemmat osallistetaan mukaan päiväkodin toimintaan ja heitä aktivoidaan lasten ensisijaisina kasvattajina. Päiväkodeissa huolehditaan lasten esikoulutuksesta ja ruokavaliosta, heille tarjotaan puheterapiaa, psykologin palveluja ja sosiaalipalveluja, lisäksi heille järjestetään työpajoja (mm. perinteiset kansantanssit), joiden avulla paitsi opetetaan lapsia tuntemaan oma kehonsa, myös ylläpidetään perinteistä perulaista kulttuuria. Kerran vuodessa lasten vanhemmat ovat velvollisia osallistumaan päivän ajan Cunan toimintaan esimerkiksi auttamalla keittiössä.
Pääskyt ja Cuna Nazareth ovat mukana Kehitysyhteistyön Palvelukeskuksen (Kepa) organisoimassa Etelän vapaaehtoisohjelmassa (Etvo). Vuoden 2010 haussa Cuna Nazarethiin valittiin vapaaehtoistyöntekijä Päivi Auma-aho, joka lähtee Cunaan elokuussa 2011. Ensimmäinen, vuoden 2008 haussa valittu, vapaaehtoinen Maija Santamaa lähti Peruun joulukuussa 2009 ja palasi heinäkuussa 2010.
Kummitoiminta jatkui ja mukaan on tullut uusia kummeja. Vuonna 2010 kummeja oli 19, joiden joukossa on yksityishenkilöitä, pariskuntia ja yhteisöjä. Cuna Nazarethiin lähetettiin yhteensä 7800 euroa yleistä budjettitukea. Tästä tuesta Emmaus Helsinki ja Emmaus Åland maksoivat osan.
3.2. Peru: Traperia-kierrätyskeskushanke
Pääskyt on tukenut Cuna Nazarethin toimintaa perustamisestaan lähtien. Toukokuussa 2010 ulkoministeriöltä haettiin rahoitusta uudelle, Pääskyjen ja kolmen Emmaus-ryhmän yhteiselle kierrätyskeskushankkeelle, jolla halutaan varmistaa Cuna Nazarethin omarahoitus pitkällä tähtäyksellä. Ulkoministeriö myönsi rahoituksen vuoden lopussa ja hanke pääsee alkamaan suunnitellusti vuoden 2011 aikana. Pääskyt hallinnoivat hanketta, ja sen omarahoitusosuudesta vastaavat Emmaus Helsinki, Emmaus Westervik ja Emmaus Åland. Hanketta hoitaa Suomessa Cuna-ohjausryhmä, jossa on edustajat kaikista neljästä ryhmästä.
Toimintavuoden aikana Kansainvälisen Emmauksen varoilla hankitulle tontille alettiin heti rakentaa aitaa. Lisäksi hankittiin kuorma-auto. Keskukseen kerätään ja siellä kunnostetaan ja hyödynnetään käytettyjä esineitä ja poistomateriaaleja sekä myydään kierrätystuotteita. Hankkeessa tullaan kouluttamaan Liman Pachacamacin alueen nuoria kierrätyksen ammattilaisiksi. Kierrätyskeskuksen tuotoilla tuetaan Cuna Nazarethin päiväkotien toimintaa.
3.3. Peru: Soluciones Practicas, SP (ent. Intermediate Technology Development Group (ITDG)
SP:n ensimmäinen toimisto avattiin Perussa v. 1985. Järjestön työ Latinalaisessa Amerikassa perustuu paikallisen sosiaalisen, kulttuurisen, institutionaalisen ja ympäristöä huomioonottavan teknologian hyödyntämiseen maatalous- ja ympäristöasioissa maan köyhimmän kansanosan keskuudessa. Toiminnalla pyritään vähentämään köyhyyttä sekä kasvattamaan ihmisten tietoisuutta kestävästä kehityksestä.
3.3.1. Hankkeen tavoitteet
Vuosina 2005–07 Pääskyillä oli ulkoministeriön tukema pilottihanke Perun Andeilla Sicuanissa. Jatkohankkeelle saatiin tukea vuosille 2008–2010. Jatkohankkeen tarkoitus on parantaa alueen ruokaturvaa ja vähentää sitä kautta köyhyyttä. Ensimmäisen hankkeen aikana Maranganíin nousi tehdas, jonka tarkoitus on työllistää paikallisia ihmisiä prosessoimaan köyhien alkuperäiskansoihin kuuluvien viljelijöiden viljoja aamupala- ja välipalatuotteiksi. Välipalatuotteet tullaan myymään vapailla markkinoilla, vellijauhot ohjataan alueen sosiaalisiin ohjelmiin. Tehtaan omistaa yhdistys Asociación las Golondrinas de Ccaycco.
Rural Business Opportunities in the Canchis Province -jatkohankkeen ovat suunnitelleet Ccayccon yhteisö yhdessä SP:n kanssa. Hankkeen tavoitteena on parantaa siementen ja peltojen laatua ja siirtää viljelijät hiljalleen luomuviljelyyn, jotta tuotteille voidaan myöhemmin hakea luomusertifikaatti. La Molinan maatalousyliopisto Limassa on osallistunut hankkeeseen kehittäen lisätuotteita tehtaan prosessoitavaksi ja edelleen myytäväksi markkinoille. Hankkeen aikana koulutetaan tehtaan omistavan yhdistyksen jäseniä yritystoimintaan.
3.3.2. Toimintavuoden tapahtumat
Hallituksen jäsen Linda Kaseva teki seurantamatkan Peruun maaliskuussa 2010; vuoden 2009 kontaktimatka siirtyi tähän ajankohtaan.
Seurantamatkan ja etenkin hankkeessa 25.2.-30.9.2010 Etvo-vapaaehtoisena työskennelleen Mirka Sarajärven viestien perusteella saatiin tarkempi käsitys hankkeen tilasta. Ilmeni, että Ccayccon yhteisössä on paljon sisäisiä riitoja ja vääriä käsityksiä hankkeen mahdollisuuksista. Tehtaan tuotanto on ollut hyvin vähäistä, koulutuksiin osallistuminen väkinäistä ja tuotekonseptia on pitänyt muuttaa. Koneistusta on täydennetty. Tiedonkulussa on ollut puutteita. Toisaalta SP ja muut paikalliset toimijat ovat omin päin myös pyrkineet ratkomaan ongelmia. Myönteistä kehitystä on ollut satomäärien selvä nouseminen alueilla, joilla on käytetty maatalousneuvojien eli kamayoccien opettamia luomuviljelymenetelmiä.
Selvemmän kuvan saamiseksi tilanteesta ja tehtaan kestävyyden varmistamiseksi hankkeeseen kuulunut evaluaatio suunniteltiin tarkasti. Evaluaatio kattoi koko kuuden vuoden toiminnan ja sisälsi ehdotuksia seuraavaan vaiheeseen. Peru-asiantuntija Leena Hokkasen avulla evaluaation tekijöiksi löydettiin Cuscossa asuva ekonomisti Sandro Ruz Cuba sekä kasvatustieteilijä Martin Jalisco, joka myös puhuu ketsuaa. Evaluaatio toteutettiin marras-joulukuussa.
Vuoden 2009 varoja siirtyy 4765,53 euroa vuodelle 2010. Koko SP-hankkeen kulut olivat 37 159,30 euroa. Ulkoministeriöltä haettiin tukea toukokuussa viimeiseen kahden vuoden exit-hankkeeseen. Tuki myönnettiin loppuvuotena.
3.4. Intia: Self Employed Women's Association (SEWA)
Asianajaja Ela Bhatt perusti epävirallisessa taloudessa toimivien naisten ammattiliiton SEWA:n (Self Employed Women's Association) huhtikuussa 1972 Gujaratin osavaltion pääkaupungissa Ahmedabadissa. Köyhien naisten pankki perustettiin toukokuussa 1974. SEWA on paitsi ammattiliitto myös nais- ja osuuskuntaliike. Myöhemmin SEWA on laajentanut toimintaansa esimerkiksi naisten ammattiopintoihin, sairaanhoitoon, lastenhoitoon ja ekoturismiin. 1980- ja 1990-luvuilla SEWA keskittyi hätäavun kehittämiseen. Kasvava muuttovirta kylistä Ahmedabadiin lisäsi yhteiskunnallisia jännitteitä, jotka purkautuivat hindujen ja muslimien välisinä yhteenottoina.
Nykyisin SEWA:lla on yli 1,2 miljoonaa jäsentä. Järjestön keskus sijaitsee yhä Ahmedabadissa, mutta sillä on sisarjärjestöjä 9 eri osavaltiossa. Epävirallinen talous muodostaa Intian talouden selkärangan: työvoimasta toimii arviolta 93 % epävirallisessa taloudessa, se vastaa noin 60 % maan BKT:sta ja kattaa lähes 40 % viennistä.
Vuonna 2010 käynnistyvän Pääskyjen ja SEWA:n yhteishankkeen tavoitteena on köyhyyden vähentäminen osallistamalla pääasiassa maanviljelystä ja karjanhoidosta elantonsa saavia naisia SEWA:n toimintaan ja parantamalla heidän toimeentulokeinojaan sekä sosiaaliturvaa ja lasten päivähoitomahdollisuuksia.
3.4.1. Toimintavuoden tapahtumat
SEWA-hanke käynnistyi lopulta kesäkuussa eli puoli vuotta myöhässä. SEWA-hankevastaavana toimi Suvi Kuusi. Hankkeen käynnistyttyä ja ensimmäisen raportin saavuttua perustettiin SEWA-hanketyöryhmä, jossa toteutetaan hankeseurantaa sekä erillinen varainhankinta- ja tiedotusryhmä hankkeesta tiedottamisen ja varainhankinnan kehittämiseksi. Hanketyöryhmä kokoontui kaksi kertaa (10-12 osallistujaa). Varainhankinta- ja tiedotusryhmä kokoontui kerran (10 henkilöä).
Hankkeen käynnistymisen viivästymisestä huolimatta ensimmäisen vuoden aikana on järjestetty useita jäsenkoulutuksia ja -kokouksia, joiden tarkoituksena oli lisätä jäsenten tietoisuutta säästämisestä, terveydestä ja hygieniasta, kylätason hallinnossa toimimisesta, kansalaisvaikuttamisesta, omasta merkityksestään kansantaloudelle ja omista oikeuksistaan esimerkiksi erilaisiin valtion tukiin (yhteensä 1253 osallistujaa). Jäsenet ovat lisäksi saaneet kestävän kehityksen mukaista ja alueen hyvin kuivassa ilmastossa tarvittavaa maatalousneuvontaa (799 osallistujaa) sekä koulutusta ruoan tuottamisesta ja markkinoimisesta kuluttajille SEWA:n oman tuotemerkin RUDI:n kautta (30 osallistujaa). Jäseniä on myös koulutettu perustamaan pienyrityksiä elinkeinoksi maanviljelyn sijaan/rinnalla (827 osallistujaa). Hankkeen aikana on perustettu 3 päiväkotia, jonne naiset voivat jättää lapsensa olleessaan itse töissä.
Kasvaneen tietoisuuden lisäksi tuloksena on naisten lisääntynyt oma-aloitteisuus, säästöryhmien ja omien sekä yhteisten säästötilien perustaminen, vaatimukset sairaanhoidon lisäämisestä alueella, osallistuminen ja asioidensa esittäminen kyläkokouksissa sekä valtion tarjoamien tukien hakeminen lisääntyneen tietoisuuden myötä. Maatalousneuvonnassa on jaettu lisäksi hyvälaatuisia siemeniä, joista saadut sadot ovatkin olleet aiempaa parempia. Myös ensimmäisiä matokomposteja otettiin käyttöön. Terveyskasvatuksen ja pistokkaiden jaon tuloksena ihmiset ovat alkaneet kasvattaa ja käyttää ravintona terveellistä karhunvatukkaa. Ihmiset oppivat myös viemään sairastuneita eläimiään eläinlääkäriin. Pienyrityksiä on syntynyt saippuan/pesuaineentuotannon, suitsukkeiden ja aurinkoenergialla toimivien valaisemien tuotannon ympärille. SEWA järjesti myös kaksi näöntarkastusleiriä, joiden seurauksena 62 ihmisen näköä hoidettiin leikkauksella.
Lisäksi SEWA:n paikalliset tiimit alkoivat toteuttamaan tiedonkeruuta koskien paikallista alkuperäiskansakulttuuria osittain Pääskyjen kiinnostuksen vuoksi. Tämän tiedonkeruun merkitystä ja toteutusta harkitaan Pääskyissä vuoden 2011 aikana tarkemmin.
Syksyllä 2010 valittiin ensimmäinen SEWA:an lähtevä Etvo-vapaaehtoinen Suvi Sillanpää, joka lähtee talvella 2011.
Koska hanke pääsi alkamaan puoli vuotta myöhässä, budjettia ja toimintasuunnitelmaa joudutaan päivittämään ajan tasalle vuotta 2011 varten. Vuoden 2010 varoja siirtyy 16813,40 euroa seuraavalle vuodelle. Hankkeen kulut olivat 5567,60 euroa.
3.5. Intia: VCDS
Pääskyt jatkoi Seppi von Bonsdorffin jäljellä olevan muistorahaston käyttämistä sen alkuperäiseen tarkoitukseen, eli dalit-lasten tukemiseen VCDS:n kautta. Tuki lähetettiin ruotsalaiseen VCDS Vänner -järjestön kautta Hållbarhet i NFE för demokrati -hankkeeseen, jota tukee Forum Syd. Hanketta tuettiin 1091 eurolla.
VCDS Vännerin tukeman hankeen tavoitteena on tavoittaa ns. drop-out-lapset eli koulujärjestelmän ulkopuolelle joutuneet köyhät lapset, jotka esim. työnteon takia eivät jatka koulunkäyntiä paria luokkaa pidemmälle. Kastilaitoksen luoman rasismin myötä myöskään opettajilta ei liikene aikaa lasten erityiseen tukemiseen. VCDS:n epävirallisissa kouluissa käytetään opetussuunnitelmaa, jossa yhdistyvät virallisen koulun tavoitteet ja järjestön laatima tietoisuuskasvatus. Omissa kylissä toimivat iltakoulut sisältävät opetusta mm. HIV/aidsista, oman elinympäristön ja globaalin maailman yhteyksistä, ihmisoikeuksista, luomuviljelystä, sukupuolten tasa-arvosta ja vieraista kulttuureista. Lasten vanhemmille on perustettu Parent-Teacher Associations (PTA) -yhdistyksiä, joiden tarkoituksena on osallistaa vanhempia, tukea ja motivoida opiskelua ja edistää kyläkehitystä.
4. Tiedotustoiminta Suomessa
4.1. Kansainvälisyyskasvatus: Näyttely intialaisten naisten arjesta
Pääskyt toteutti SEWA:n kanssa myös valokuvaprojektin. Pääskyjen pyynnöstä SEWA:n jäsenet ovat ottaneet digikameralla valokuvia intialaisista naisista eri työtehtävissä, käytännössä toisista sewalaisnaisista. Tätä edelsi kameroiden hankkiminen ja kouluttautuminen kuvaamaan. Valokuvat käsiteltiin ja kuvista teetettiin Suomessa taulut. Ideana on kierrättää kuvia kuvateksteineen pääkaupunkiseudun vanhainkodeissa ja palvelutaloissa, koska niiden asukkailla on itselläänkin vielä kokemusta ruumiillisesta työstä maaseudulla sekä käsitöistä. Projektille saatiin UM:n tiedotustukea. Valokuvahankkeen vastuuhenkilönä toimivat Suvi Kuusi ja Milla-Maria Isopoussu. Hankkeeseen saatiin UM:n tiedotustukea 2947,16 euroa. Koska kuvien saaminen Intiasta viivästyi, UM:ltä saatiin lupa painatuskuluihin ja näyttelyn pystyttämiseen liittyviin kustannuksiin myönnetyn tuen käyttämiseen vuoden 2011 puolella.
4.2. Muu tiedotustoiminta
Pääskyjen lahjoitusvaroin tuotettava jäsenlehti ilmestyi kaksi kertaa vuoden 2010 aikana: helmikuussa sekä marraskuussa. Hallituksen jäsenet ja toiminnanjohtaja vastasivat jäsenlehden artikkelien kirjoittamisesta. Lehtien taitosta vastasivat Veera Blomster ja Denis Vinokur. Kääntäjinä toimivat Linda Kaseva ja Gun Wasenius-Hietanen. Jäsenkirjeitä lähetettiin yksi kappale huhtikuussa. Cuna-kummeille lähetettiin vuoden 2010 aikana kaksi kummikirjettä. Kummikirjeisiin materiaalia kirjoitti Cuna-etvo Maija Santamaa. Tiedotusmateriaalin ruotsiksi kääntämisestä vastasi Linda Kaseva.
Vuoden aikana aloitettiin Pääskyjen nettisivujen uudistaminen, vastuuhenkilöinä Milla-Maria Isopoussu ja Denis Vinokur. Verkkosivujen osoite on www.paaskyt.fi. Perustettiin myös Pääskyjen oma facebook-sivu www.facebook.com/paaskyt.
Toukokuussa 2010 Pääskyt osallistui Maailma kylässä -festivaaleille, hallituksen jäsenet päivystivät vuorotellen Pääskyjen ständillä. Tuotemyynnistä kertyi rahaa ennätyksellisesti yli 500 euroa brutto.
Pääskyt osallistuivat tuotemyynteineen myös Mahdollisuuksien tori- tapahtumiin Lahdessa, Seinäjoella ja Porvoossa.
5. Kansalaisjärjestöyhteistyö Suomessa
Toimintavuonna Pääskyt on jatkanut parin viime vuoden aikana tiivistynyttä yhteistyötä erityisesti suomalaisten Emmaus-ryhmien kanssa. Kepan jäsenjärjestönä Pääskyt myös osallistuu Kepan organisoimaan Etelän vapaaehtoisohjelma Etvoon.
Pääskyjen säännöllisten lahjoittajien joukossa on prosenttiliikkeen kannattajia, jotka ohjaavat osan tuloistaan Pääskyjen kehitysyhteistyöhön.
5.1. Yhteistyö suomalaisten Emmaus-ryhmien kanssa
Pääskyt on Emmaus Suomen ja Emmaus Euroopan jäsenjärjestö. Tuomas Heino edusti Pääskyjä Emmaus Suomen hallituksessa. Elokuussa hän ja Pia Saikkonen-Sandell osallistuivat Emmaus Suomen seminaariin 18–19.9. Tammisaaressa.
Vuoden aikana Pääskyille esiteltiin professori Guy Standingin idea ja pyyntö uudenlaisen, suoriin rahansiirtoihin perustuvan kehityshankkeen aloittamisesta Intiassa yhteistyössä SEWA:n kanssa. Asiaa pohdittiin yhdessä Emmauksen kanssa. Ilmeni, että Emmauksessa ei ylipäätään ole halukkuutta kehitysyhteistyöhankkeisiin ja Pääskyillä ei tällä hetkellä ole resursseja uuteen hankkeeseen. Sitä paitsi idean isäkin katkaisi yhteydenpidon. Todettiin, että Emmauksella ja Pääskyillä on jo hyvä yhteistyömuoto: traperia-hanke. Lisäksi Pääskyjen toimisto on Mäkelänkadulla Emmauksen tiloissa ja käsitöitä myydään Mäkelänkadun ja Lauttasaaren Emmauksien kirpputoreilla.
5.2. Siemenpuusäätiö
Pääskyt on yksi ympäristöalan kehitysyhteistyöhankkeita rahoittavan Siemenpuusäätiön perustajajärjestöistä ja sillä on edustaja säätiön valtuuskunnassa. Pääskyjen edustajana kahdesti vuodessa kokoontuvassa valtuuskunnassa toimi Suvi Kuusi ja hänen varajäsenenään Tuomas Heino.
5.3. Kehitysyhteistyön palvelukeskus (Kepa) ja Etelän vapaaehtoisohjelma (Etvo)
Pääskyt on Kepan jäsenjärjestönä mukana Kepan organisoimassa Etelän vapaaehtoisohjelma Etvossa, jonka kautta se lähettää vapaaehtoistyöntekijöitä kumppanijärjestöihinsä Peruun ja Intiaan. Pääskyjen etvo-vastaava, hallituksen jäsen Linda Kaseva osallistuu Pääskyjen edustajana muutaman kerran vuodessa kokoontuvaan ohjelman kehittämiseen tähtäävään Etvo-foorumiin. Pääskyjen edustajat ovat myös mukana Etvo-vapaaehtoisten valintaprosessissa kommentoimalla hakemuksia esikarsintavaiheessa sekä haastattelemalla ja arvioimalla hakijoita vapaaehtoisten valintatilaisuudessa.
Vuonna 2010 Pääskyjen etvona SP:ssä oli Mirka Sarajärvi ja Cunassa Maija Santamaa. Vuoden 2010 hakukierroksella ilmoitimme myös SEWA:n uudeksi kohteeksemme, ja hakijoiden joukosta lähtijäksi valittiin Suvi Sillanpää. Hän lähti Intiaan tammikuussa 2011. Cunaan valittiin etvoksi Päivi Auma-aho, joka lähtee Peruun elokuussa 2011.
| 
